sunnuntai 29.3.2020 Jouni, Joni, Joonas, Joona, Jonne, Jonni

Sanoja Sinulle vuodesta 1976

Uusi kota avattiin jouluisissa tunnelmissa. Ala-luostan kylän yhteisenä ponnistuksena valmistui upea kota maamiesseurantalolle.

Hannu ja Mirja Koutonen seurasivat, kun Rautavaaran kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen leikkasi avajaisnauhan. Nauhaa kannattelivat Johannes ja Juhani Toivanen, Tommi Ahonen ja Ville Korhonen.

Joulukuun puolessa välissä Ala-Luostan maamiesseurantalolla järjestettiin kodan avajaiset ja joulumyyjäiset.
Myyjäisissä oli tuote-edustajia ja omien kädentaitojen myyjiä laidasta laitaan. Ala-Luostan Maamiesseuran väki möi myös hittituotteeksi noussutta kylän maatiloilta saatua ternimaitoa.
Joulukahvilassa tämän vuoden Rautavaaran restentiksi valittu maamiesseura tarjosi kävijöille joulutorttukahvit ja sen lisäksi kahvilassa oli myynnissä muutakin purtavaa.
Pittoreski Maamiesseurantalo jouluisine koristeluineen sai varmasti jokaisen kävijän virittymään joulun tunnelmaan.

Kodan avajaisissa puhujina oli maamiesseuran puheenjohtaja Mirja Koutonen sekä Rautavaaran kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen, joka toimi myös virallisena avajaisnauhan leikkaajana.
Hannu Koutonen vastasi musiikkitarjonnasta sekä johti yhteisiä joululauluja kodan lämmössä. Upea kota saikin kävijöiltään kiitosta ja työnjälki ihastutti.
Eräät anonyymit kävijät pohtivatkin, hymyssä suin, jotta täytyisikö tästä ottaa mitat ja rakentaa komeampi kunnan toiselle laidalle.

Valtakunnallinen trendi on ollut, että yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys ja talkootyö on vähentynyt vuosien varrelle. Palkatonta työtä ei useinkaan nähdä enää riittävän arvokkaana tai motivoivana, jotta omaa aikaa ja harrastamista uhrattaisiin yhteisen hyvän eteen.
Saman aikaisesti on voitu lukea otsikoista, kuinka ihmisten kokema yksinäisyys on lisääntynyt. Osin talkooinnon hiipumiseen on vaikuttanut myös se, ettei tänä päivänä enää ole samanlaista sosiaalista painetta tai vastavuoroisuuden tarvetta osallistua talkoisiin kuin menneinä vuosina. Ja taisipa yhteen kokoontuminen ennen somen aikaa olla ainoita mahdollisuuksia päivittää kuulumisia ja luoda uusia tuttavuuksia.
Vaikka trendi on ollut laskeva, on joukosta aina löytynyt sitkeitä talkooperinteen ylläpitäjiä, ihmisiä, jotka jaksavat omien töidensä lisäksi osallistua korvauksetta talkoisiin tai harrastustoiminnan vetämiseen. Tuntuu jopa, että talkootyö ja yhteisöllisyys ovat alkaneet nostaa taas arvostustaan.
Löytyykö yhdessä tekemisestä kumminkin jotakin sellaista sisältöä, jota rahalla ei voida ostaa?

Pikkuisen Ala-Luostan kylän väki on pitänyt yllä talkooperinnettä jo vuosikymmeniä ja on useasti aiemminkin noussut ihmisten ihmeteltäväksi, kuinka ne siellä jaksavat aina talkoilla. Eikä tähän taida tulla poikkeusta tänäkään vuonna, sillä nyt on talkoovoimin valmistunut maamiesseuralaisten yhteinen kota.
Rakentajien keski-ikä on ollut 28-vuotta ja nämä nuoret henkilöt ovat käyttäneet kaikkiaan 1200 – 1500 talkootyötuntia kodan valmistumisen eteen, alkaen puunkaadosta aina viimeisen naulan lyöntiin. Talkoolaisia on tarvittu myös rakentajien muonituksessa.
Rakentamisessa mukana olleet Tommi Ahonen ja Ville Korhonen olivat yhtä mieltä, että porukan hyvä yhteishenki saa lähtemään mukaan.
– Jokaisen ideoita kuunneltiin ja parhaat toteutettiin, Ville Korhonen valottaa rakentamista.
Ahonen arveli myös kylän säilyvän elävämpänä, kun sitä yhdessä rakennetaan.
– Halu tehdä jotakin hyvää seuran eteen ja samalla hyötyy itsekin tehdystä työstä, perusteli talkoointoaan Tommi Ahonen.
Kodan lämmöstä pääsee taas nauttimaan tammikuussa, kun kylässä järjestetään Hankifutisturnaus. Turnaukseen on ilmoittautunut jo 12 joukkuetta, joten vielä on tilaa muutamalle joukkueelle.

Kommentit

  • Unto Murto

    Mahtavaa. Positiivinen Pöhinä eiku jatkuu.

  • Savottapäällikkö

    Humor. Poika kysyi äidiltään: Menevätkö SoTe tontut naimisiin? Kuule poikani, tontuthan ne menevätkin. SoTu puurolla ja Maku-vellillä tavataan.

  • Unskin kynästä

    Kunnan taloustilanne on menossa kriisikunnaksi. Vuoden 2020 talousarvio on nyt pahasti alijäämäinen 970.000 euroa. Minulta kysellään: Miksi tässä kunnan talous-tilanteesa perustetaan uusi Kultuuuri- ja vapaa-ajanpäällikön virka. Tämäkö on sitä valtuuston 16.12.2019 edellyttämää tar-vetta palvelurakenteen tarkasteluun heti alkuvuodesta. Vuonna 2019 kunnan lainamäärä asukasta kohti laskettuna on 6.732 €/asukas samaan aikaan kun Pohjois-Savon keskiarvo on 2.949 €/asukas. Kunnalla on erittäin suuri velkataakka. Vuoden 2020 on varattu myös 0,10 miljoonaa euroa antolainasaa-misten kasvuun. Käytännössä tämä tarkoittaa kunnan antolainoja tytäryhtiölleen: Rautavaaran Vuokra-asunnot Oy:lle ja Kiinteistö Oy Rautavaaran Virastotalo Oy:lle. Lisäksi kunnan Vesilaitoksen alijäämä on hulppea 411.000 euroa. Vuonna 2019 Rautavaaran kunnassa oli 65 vuotta täyttäneitä oli 39 % koko maan keskiarvon ollessa 22 %. Ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä Rautavaaran kunnan väkiluku laskee 24 % ollen enää 1.255. Väestön väheneminen rapauttaa kunnallisveropohjaa sekä laskee valtionosuuksia. Vuosikate ei kata edes poistoja vuosina 2020-2022.

Jätä kommentti

*