torstai 20.6.2019 Into

Sanoja Sinulle vuodesta 1976

Reijosilla tuplajuhlat – Minnan eduskuntapaikka kruunasi Arin viisikymppiset

Minna ja Ari Reijonen iloitsivat Minna Reijosen eduskuntapaikasta.

Sunnuntai-iltana Minna ja Ari Reijosen kotona Nilsiässä seurattiin jännittyneinä eduskuntavaalien tuloksia televisiosta, läppäriltä ja tabletilta.

Päivä on kulunut juhlien merkeissä perhepiirissä, mutta juhlan kohteena ei suinkaan ole ollut kansanedustajaehdokas Minna vaan 50-vuotispäiväänsä juhliva Ari.

Illalla tunnelma on rauhallisen odottava. Jo ennakkoäänien tulokset lupasivat hyvää.

– Ääniähän on jo nyt melkein yhtä paljon kuin edellisissä vaaleissa kaikkiaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Minna Reijonen varovaisen optimistisesti.

Vaalivoittoa ei kuitenkaan aleta juhlia ennen kuin sata prosenttia äänistä on laskettu. Sitten Ari Reijonen uskaltaa jo napata vaimonsa onnitteluhalaukseen.

Lue lisää 17.4. Pitäjäläisestä.

Kommentit

  • Unskin kynästä

    Onnittelut Minnalle.

    Sitten kysymys: Miksi? Varför? Why? Warum? Suomen matalin äänestysprosentti eduskuntavaaleissa oli Pohjois-Savon Rautavaaralla. Rautavaara sai kyseenalaisen kunnian Kainuun Hyrynsalmen rinnalla. Näissä kunnissa vain noin 60 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestä-mässä. Äänestysprosentti jäi vielä tätäkin matalammaksi, alle 60 prosenttiin, monissa Ahvenanmaan kunnissa.

    Koko Suomen äänestysprosentti oli 72. Savo-Karjalan vaalipiirissä jäätiin alle maan keskiarvon, äänestysprosentti oli 67,5.

    Savo-Karjalan vaalipiirissä vilkkaimmin äänestettiin Kontio-lahdella, jossa äänestysprosentti oli 72. Seuraavaksi ahke-rimmin vaaliuurnilla käytiin Siilinjärvellä (71 prosenttia) ja Keiteleellä (70 prosenttia).

  • Unto Murto

    Tämäkin vanhushuolto pitäisi nyt Minna saada kuntoon. Euroopan Unioni teki vuonna 2005 Valkoisen kirjan. jossa todettiin mm., että Suomi harmaantuu kaikkein eniten Euroopassa. Selvitysmies, professori Sirkka-Liisa Kivelä jätti 14.6.2006 silloiselle Matti Vanhasen hallitukselle Vanhustenhoidon valtakunnan tason selvityksen. Vanhustenhoidossa käydään nyt kiivasta keskustelua. Kivelä nosti siis jo vuonna 2006 raportissaan vanhustenhoidossa olevat puutteet ja tarvittavat parannusehdotukset. Liian vähän henkilökuntaa, liian paljon lääkkeitä, vanhuksen tarvitsema oikea hoitopaikka ei ole taattu, henkilökunnalle lisää koulutusta ja korvamerkityt Valtionosuudet vanhustenhoitoon ja valtion ohjauksen edelleen tiukentaminen. Esitykseen sisältyi myös Vanhusasiamies. Aikaan on siis ollut lähes 13 vuotta laittaa Vanhustenhoito kuntoon ja vanhuspalvelulakiin tarvittavat muutokset, hoitajamitoitus vähintään 0,7.

Jätä kommentti

*