sunnuntai 31.5.2020 Helka, Helga

Sanoja Sinulle vuodesta 1976

Rehtorin pesti siirtyy isältä tyttärelle. Marianne Korkalainen valittiin Rautavaaran yhtenäiskoulun ja lukion rehtoriksi.

Nilsiän yhtenäiskoulun apulaisjohtaja Marianne Korkalainen on valittu Rautavaaran koulun rehtoriksi

Kasvatustieteen maisteri Marianne Korkalainen on valittu Rautavaaran yhtenäiskoulun ja lukion rehtorin virkaan. Työ alkaa 1.8.2020 viransijaisuudella. Vakinaisen viran hoitaminen alkaa 1.1.2021.
Marianne Korkalainen seuraa virassa isäänsä Matti Korkalaista, joka jää eläkkeelle ensi vuoden alussa ja lomille jo 1.8. tänä vuonna.

Rehtorin virka ja viransijaisuus olivat haettavina 24.2.-31.3. Määräaikaan mennessä näihin tuli kaikkiaan 13 hakijaa, joista haastatteluun kutsuttiin neljä.
Viran kelpoisuusvaatimuksia ovat muun muassa ylempi korkeakoulututkinto, peruskoulun tai lukion opettajan kelpoisuus, riittävä työkokemus opettajana sekä opetushallinnon tuntemus. Lisäksi virkaan valittaessa painotettiin monipuolista erityis-, perus- sekä aineenopettajakokemusta peruskoulusta ja lukiosta, oma-aloitteisuutta, organisointikykyä ja vuorovaikutustaitoja, aiempaa johtamiskokemusta sekä kehittämis- ja hankeosaamista.

Marianne Korkalainen on työskennellyt elokuusta 2018 lähtien Nilsiän yhtenäiskoulussa apulaisjohtajana rehtorin työparina. Hänen tehtävänään on ollut muun muassa huolehtia, että koulun arki toimii esimerkiksi sijaisjärjestelyiden osalta sekä kartoittaa koulutilojen käyttöä myös ulkopuolisille. Hallinnollisten töiden lisäksi Korkalaisella on ollut myös paljon opetustunteja.
Korkalainen on syntynyt Rautavaaralla vuonna 1988, ja siellä hän on käynyt sekä peruskoulun että lukion.
Hänen mukaansa pienessä maalaiskoulussa opettajat välittivät oppilaistaan ja opetus oli tasokasta. Kouluyhteisö oli tiivis ja kaveriporukka iso.
Verenperintönä Marianne Korkalainen hakeutui opetusalalle ja lukemaan erityispedagogiikkaa Jyväskylän yliopistoon vuonna 2007. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui vuonna 2011. Rehtorin opinnot hän suoritti sivuaineopintoinaan.
Marianne Korkalainen asuu Rautavaaralla miehensä ja kahden lapsensa kanssa.

Kommentit

  • Unskin kynästä

    Tässä on Rautavaaran lukiolle yksi kehittämisen mahdollisuus. Hallitusohjelmaan on kirjattu oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen. Eduskunnan käsittelyyn lakimuutos on määrä saada syksyllä 2020. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen. Lainmuutos edellyttää toisen asteen maksuttomuutta ja opiskelijalle ilmaisia oppivälineitä.
    Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen tiivistäen lukuihin: 40%, 15% ja 80%. Pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on vain 40 prosenttia. 15 pro-senttia kaikista ikäluokista jää nyt ilman toisen asteen tutkintoa. Ennusteiden mukaan 80 prosenttia tulevaisuuden työpaikoista vaaditaan korkeakoulutasoista osaamista.

  • Unto Murto, kj-emeritus

    Uusi rehtori antaa uudet eväät Rautavaaran Lukion kehittämiseen. Lukiota tulee kehittää sen omalla kehittämis-suunnitelmalla, jonka Hyvinvointilautakunta on 5.6.2019 §:ssä 30 yksimielisesti hyväksynyt. Lukion kehittämissuunnitelma on osa Rautavaaran KUNTASTRATEGIA 2030-asiakirjaa. Tämän kunnanvaltuusto hyväksyi 21.1.2019.

  • Terttu Haara

    Miksi ei julkaistu kaikkia ketkä oli hakemassa rehtorin virkaa.
    Miksi vara rehtori osallistui nähtävästi haastatteluun vähän ihmeellistä.
    Miksi pöytäkirjassa ei ole merkintää mitä vararehtorin osallistui kokoukseen ja mihin osallistui ?. Tuskin tarvittiin toteamaan laellisuus ja päätösvaltaisuus ja pöytäkirjan tarkastajat.
    Miksi ei pöytäkirjaan ole kirjattu esittelijän alkuperäistä esitystä vaan lukee muutettu esitys onko hyvää hallintoa.?
    Vastaako kukaan.?
    Kyllä tiedetään että yritetään selvittää parhain päin.

  • Unskin kynästä

    Kaikkien yhtenäiskoulun ja lukion rehtorin virkaa hakijoiden nimet lehteen: koulutus ja työkokemus. Hakijoita oli 13 hlöä. Kiitos.

  • Terttu Haara

    kyllä nyt on aihetta saada koko toiminta selvitettyä ellei itse lautakunta sitä ota uuteen käsittelyyn.
    Katsotaan ovatko niin kovapäisiä.

  • Terttu haara

    Eivät anna varmasti tietoon. Vetoavat tietosuojaan.

  • Unto Murto, kj-emeritus

    KUNTALEHTI 15.8.2019:

    Nykyisen lainsäädännön puolesta asia on yksiselitteinen.

    – Kun ihminen on hakenut julkista virkaa, hänen hakemusasiakirjansa ovat julkisia. Kuka tahansa niitä pyytää, asiakirjat on annettava lukuunottamatta ihmisen henkilökohtaiseen elämään liittyviä salassa pidettäviä tietoja, sanoo Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen.

    Vuonna 2018 voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetus ja sitä täydentänyt, vuoden 2019 alussa voimaan tullut uusi tietosuojalaki eivät tuoneet tähän muutoksia.

    – Kunta ei voi edelleenkään käyttää harkintaa tietojen antamisessa. Sen sijaan se voi harkita, kuinka se tiedottaa hakijoista. Se voi todeta, että jotkut hakijat eivät halua nimeään julkisuuteen, mutta on täysin tiedotusvälineiden vallassa, kuinka näitä toiveita huomioidaan.

    Sulonen ymmärtää kuntapäättäjien huolen asian suhteen.

    – Kyllä kunnat aina välillä tästä rutisevat, ja se koskee nimenomaan kunnan johtavien virkojen täyttämistä. Kunnissa ajatellaan, että ne eivät saa parhaita mahdollisia hakijoita julkisuuden takia.

    Sulosen mukaan asiasta on keskusteltu paljon, mutta mitään lainvalmistelua tai edes vakavaa selvittyä asian suhteen ei ole tehty.

    – Voi olla, että joskus lähdetään vakavammin miettimään, pitäisikö johtavien virkojen osalta tehdä muutoksia hakuprosessiin.

    Tämän pitäisi olla selvää tekstiä myöskin Rautavaaran kunnassa.

  • Terttu Haara

    Haluan oikaista että en ole kommentoinut tähän arvostellakseni Mariannea niin kuin on väitetty ja tätä Pitäjäläisen kirjoitusta linkitetty. Kyse on pelkästään siitä että ei ole julkaistu hakijoita. Loput näkyy kommentistani.

  • Unskin kynästä

    Miksi tässä taas kävi näin?

    Hyvinvointilautakunnan rehtorivalinnasta jätettiin 18.5.2020 mennessä kolme (3) oikaisuvaatimusta.

    Oikaisuvaatimukset koskevat hyvinvointilautakunnan 29.4. 2020 §:ssä 26 tekemää päätöstä yhtenäiskoulun ja lukion rehtorin viran täyttämisestä 1.1.2021 alkaen ja hallinto-johtaja Jenna Hattusen henkilöstöpäätöstä rehtorin sijaisuuden osalta ajalle 1.8.–31.12.2020.

    Rehtorin virantäyttöä koskevan päätöksen kumoamista vaatii kaksi (2) asianosaista eli rehtorin virkaa hakenutta henkilöä. Lisäksi yksi kunnan jäsenen.

    Onko rehtorin virantäytössä on rikottu ja kuinka raskaasti julkisuuslakia, yhdenvertaisuuslakia ja hallintolakia sekä kunnan voimassa olevaa hallintosääntöä.

    Tämän uuden hallintosäännön valtuusto hyväksyi 15.12.2019. Onko se ristiriidassa Julkisuuslain kanssa?

    Kunnan jäsenen jättämässä oikaisuvaatimuksessa vedotaan mm. siihen, että viran hakuluettelo on salattu kuntalaisilta eikä pöytäkirja ole kokouksen kulun mukai-nen, koska siitä puuttuu esittelijän alkuperäinen esitys.

    Oliko lautakunnan kolmella varsinaisella jäsenellä: Riitta Roinisella, Jorma Kettusella ja Kauko Hartikaisella pätevä syy olla poissa kokouksesta, sillä paikalla oli kolme henkilökohtaista varajäsentä: Kirsi Kokkonen, Simo Paaso ja Kari Savolainen.

Jätä kommentti

*