keskiviikko 22.5.2019 Hemminki, Hemmo

Sanoja Sinulle vuodesta 1976

NP-H:n perustaja- ja kunniajäsen Vilho Makkonen koki lapsuudessaan kaksi evakkomatkaa.

Vilho Makkonen oli perustamassa Nilsiän Pallo-Haukkoja 64 vuotta sitten Nilsiän uimalassa.

Vilho Makkonen syntyi 8.12.1928 Salmin Ylä-Uuksulla, jossa hän asui 11-vuotiaaksi. Sisarusparveen kuuluivat veli Niilo ja siskot Sanni ja Veera.
Ensimmäiselle evakkomatkalle perhe joutui lähtemään 1939 itsenäisyyspäivän aikoihin, jolloin Vilhonkin kotona majoittui joukkueellinen suomalaissotilaita. Kun määräys siirrosta uhanalaiselta alueelta tuli, matkaan piti lähteä samana päivänä vain välttämättömät tavarat mukana.

Siirtolaisperheelle löytyi koti Liperin Ahokylästä, jossa asuttiin viisi kuukautta ennen kuin siirryttiin Leppävirran Niinimäkeen. Vuonna 1942 päästiin muuttamaan takaisin Karjalaan, vaikka pihapiirin rakennuksista oli jäljellä vain sauna.
Uudessa kotitalossa ehdittiin asua vuosi, kunnes edessä oli evakkomatka Maarianvaaraan. Kaavilla Vilho kävi kansakoulun loppuun ja rippikoulun.
Vuonna 1946 perhe muutti Nilsiään, jonne rakennetussa omakotitalossa Vilho asuu puolisonsa Toinin kanssa.
Toinin Vilho tapasi Nilsiän työväentalon iltamissa. Samassa talossa tanssittiin häitäkin 1949, joten Makkosilla vietetään ensi vuonna rautahääpäivää.

Nilsiään muutettuaan Vilho pelasi pesä- ja lentopalloa, mutta lopulta ”pallon potkimisesta” tuli Vilhon tärkein harrastus aktiivisen seuratyön ja sahurin ammatin ohella.
– Pelaaminen oli innokasta. Päivät oltiin töissä ja illat potkittiin palloa. Joskus vielä iltaa jatkettiin lentopalloa pelaamalla, Vilho kertoo.
Nilsiän uimalassa Vilho oli perustamassa Nilsiän Pallo-Haukkoja 20.7.1954. Kun Vilho valittiin 15 äänellä NP-H:n johtokuntaan, alkoi urheilullisen ja sosiaalisen ”Villen” yli vuosikymmenen mittainen aherrus seuran eri tehtävissä.

Pöytäkirjojen mukaan Vilho toimi muun muassa johtokunnassa, hallituksessa, varapuheenjohtajana, huvitoimikunnan puheenjohtajana, rekisteröitynä järjestysmiehenä, jäsenmaksujen kerääjänä, kurssit käyneenä valmentajana edustusjoukkueessa ja B-junioreissa, piirikokousedustajana, hiihtokilpailuiden päällikkönä ja tanssilavatoimikunnan jäsenenä. Seuratyön lisäksi pelaamisellekin jäi aikaa.
– Haukoissa pelipaikkani oli puolustuksessa, ja vieraspelimatkat tehtiin kuorma-auton lavalla, Vilho muistelee.

Lopetettuaan pelaamisen Vilho ja Toini kävivät vuosikausia katsomassa NP-H:n koti- ja vierasotteluita. Nyt 90-vuotiaana Vilho on innokas penkkiurheilija katsoen televisiosta monipuolisesti urheiluohjelmia.
Talvikalastus, lähinnä pilkkiminen yhdessä Toinin kanssa, oli aiemmin yksi rakkaista harrastuksista, sillä ovathan Toinin tekemät kalakukot tunnettuja herkkuja. Nykyisin Vilhon päivät kuluvat äänikirjoja kuunnellen ja televisiota katsellen. Makkosille tärkeitä ovat perilliset ja he ovatkin kiinteästi mukana Vilhon ja Toinin arjessa.

Kommentit

  • HTM Unto Murto

    Pariisin rauhansopimus solmittiin vuonna 1945. Samalla päättyivät Suomen osalta II maailmansotaan liittyneet sotatoimet. Itsenäisyyspäivän vietto 6.12. muistuttaa meille kaikille sotiemme veteraanien uhrista Isänmaan pelastamiseksi, erityisesti vuosina 1939-1945. Toisen maailmansodan aikana Suomi joutui käymään kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja kääntämään aseensa vuoden 1944 syyskuussa entistä liittolaista Saksaa vastaan. Lapin sota päättyi 27.4.1945.
    Itsenäisyydestä olemme joutuneet maksamaa hinnan, jota ei voi rahassa mitata. Raskasta varmaan oli, kun Suomen helmoista leikattiin Karjalan alue ja toinen käsivarsi katkaistiin Petsamon seudulta.
    Pariisin rauhansopimuksessa määrättiin Suomi maksamaan nykyrahassa noin 4 miljardin euron sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Mikä tärkeintä Suomi oli kuitenkin säilyttänyt itsenäisyytensä, mutta hinta oli raskas. Kokonaistappiot talvisodassa, jatkoso-dassa ja Lapin sodassa olivat yhteensä n. 90 000 kaatunutta tai kadonnutta, lisäksi haa-voittuneita lähes 190 000.
    Oli sopeuduttava muutoksiin. Kovalla työllä Suomi selvisi rauhanaikaan ja hyvinvointiyhteiskuntaan.

Jätä kommentti

*