keskiviikko 17.10.2018 Saana, Saini

Sanoja Sinulle vuodesta 1976

Miriam on paikallisen osaamisen taidonnäyte

Venerakentaminen: Nilsiäläinen Jouko Martikainen on rakentanut puuvenettään yhdeksän vuotta.

Syvärin tyvenessä pinnassa, syksyisen aamuauringon loisteessa, lepää paikallisen kädentaidon upea tuotos – puuvene nimeltään ”Miriam”.
– Veneellä on sama nimi, mitä poikani tyttärellä on toisena nimenä, paljasti venettä yhdeksän vuotta rakentanut nilsiäläinen Jouko Martikainen.

Vene on nykyisin sanalla sanottuna upea. Lähtökohdat veneellä, jonka aiemmalta nimeltään oli ”Maaru”, olivat heikot.
– Huonokuntoinen se oli, kun sen Puumalasta aikoinaan hain.
Martikainen purki osittain jo puretut hytit loppuun, putsasi rungon ja joutuipa muutaman runkolaudankin uusimaan.
– Nilsiäläinen venemestari Antero Rissanen siinä minua auttoi, Jouko kertoi.
Kun runko oli saatu eheään kuntoon, alkoi sen kyllästäminen ja jälleenrakentaminen.
– Kyllä siinä sai monta kertaa työkalun ja pensselin käteensä ottaa, naureskeli veneenrakentaja urakastaan.

Eläkkeellä on Jouko ollut nyt pari vuotta. Veneen rakentaminen työssäkäynnin ohessa antoi aikoinaan omat haasteensa.
– Eihän siinä jäänyt kuin iltoja ja viikonloput aikaa venettä rakentaa. Onneksi Mika Taskinen antoi hallitilat käyttöön, niin sai talvella rakentaa ja lakata. Se oli tässä iso apu.
Joukolla ei ollut aiempaa veneenrakentamiskokemusta. Matkan varrella täytyi pohtia monta asiaa.
– Kyllä siinä oli monta työvaihetta joutui miettimään.
Paljon on Martikainen joutunut veneeseensä myös hankintoja tekemään. Alkuperäistä veneessä on nimittäin vain runko, moottori, ruori ja kaksi sivuvaloa.
– Olen minä kaikki kulut ylös laittanut, vaan en ole niitä vielä ynnäillyt, hän kertoi.
Veneen kantta ympäröivät, kuin kehyksenä, kauniit kaiteet.
– Ne on tehty Toivalan metallilla. Paikalleen ne hitsasi nilsiäläinen Jari-Markus Pitkänen, Martikainen kertoi.
Veneen keulasta löytyvät makuutilat. Keskellä on iso hytti, jossa on veneen ohjaamo, oleskelutilat sekä keittiö. Ikkunoista avautuu esteetön näkymä joka suuntaan.
Veneen akkuvirralla toimivat sähkötyöt teki Martikainen itse.
– Maasähkötyöt, mitä käytetään satamissa, teki Sähkötelin Hannu Hartikainen. Kymmeniä metrejä veneessä johtoja kulkee, hän lisäsi.

Keittiön varustuksiin kuuluu akkuvirralla toimiva jääkaappi, vesipiste sekä kaasulla toimiva liesi. Kaasulaitteet asensi nilsiäläinen Aarne Pirinen.
Keittiön viereen on rakennettu vessa.
– Se on sähkökäyttöinen. Takana on septisäiliö. Mitään ei saa nykyään veteen laskea. Satamissa on säiliöille imutyhjennys eli se on siistiä hommaa.

Veneensä vesille sai Martikainen heinäkuun puolivälin paikkeilla. Toistaiseksi Miriam on seilannut Syvärin syleilyssä.
– Veneessä on 6-sylinterinen dieselmoottori. Matkanopeus on siinä 6–7 solmun luokkaa eli sellaiset 12 kilometriä tunnissa. Dieseliä tuolla nopeudella menee noin 5–6 litraa tunnissa, Martikainen kertoi.
Vedestä veneensä Martikainen nostaa todennäköisesti ensi viikon aikana.
– Tärkeää siinä on saada vesijärjestelmät tyhjennettyä kunnolla, ettei mitään pääse jäätymään talven aikana, tarkensi Martikainen.
Valtava on ollut Martikaisen veneenrakennusurakka ja jatkoakin on jo tiedossa.
– Veneen peräosaan on tarkoitus rakentaa ensi kesänä vielä makuutilat kahdelle sekä toinen ohjauspiste veneen takakannelle, niin saa ulkoa venettä ohjattua.

 

 

 

 

 

Kommentit

  • Unskin kynästä

    Todella Positiivinen suoritus. Onnittelut.

Jätä kommentti

*