lauantai 23.2.2019 Aslak

Sanoja Sinulle vuodesta 1976

Koivututti ja tuhat euroa. Uusien kuntalaisten oma juhla keräsi Rautavaaralla kaksi päätähteä.

Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto (oik.) ojentaa koivuisen tutin äitinsä Niina Tuovisen sylissä olevalle Peetu Pursiaiselle. Taustalla Peetun isä Joni Pursiainen.

Joni Pursiainen ja Niina Tuovinen saapuivat tuttijuhlaan ensimmäisen lapsensa Peetu Pursiaisen kera. Joni Pursiainen kertoi, että perhe asuu Rautavaaralla toistaiseksi, mutta autonasentajalle ei kunnasta löydy töitä, joten muutto paikkakunnalta voi olla edessä.
– Positiivinen juttu. Auttaa paljon, vanhemmat sanoivat tuhannen euron vauvarahasta.

Tuttijuhla oli ensimmäinen myös Soila Korhoselle, vaikka Alina Korhonen on hänen neljäs lapsensa. Isommat sisarukset ovat sen verran vanhempia ettei tuolloin tuttijuhlia järjestetty.
– Ihan hyvältä tuntuu, Soila Korhonen totesi vauvarahasta.
Rautavaaralla syntyi viime vuonna vain neljä lasta. Soila Korhonen pohtii, että yhdistetäänkö luokkia sitten, kun Alina-tytär lähtee kouluun.
– Eskarissa on kiva yhdeksän lapsen pieni ryhmä, päiväkodilla itsekin työskentelevä äiti kertoo.
Helsingissäkin asuneena on Rautavaaralla hänen mukaansa hyvä ja rauhallista kasvattaa lapsia.

Juhlassa kuultiin useita musiikkiesityksiä Sari Ahonen esitti kitaralla hengellisen kappaleen Kato mua, Rautavaaran nuorisovaltuusto RaNuVa esitti Marjatta Pokelan säveltämän ja hänen sekä Pirkko Koskimiehen sanoittaman Ihme ja kumma lastenlaulun.
Muusikko Antti Raekallio lauloi ja esitteli erilaisia soittimia. Hänen kanssaan esiintyi yllätyksenä myös syntymäpäiväsankari kunnanjohtaja Unto Murto laulaen ja ukulella soittaen Porsaita äidin oomme kaikki.
Ohjeena vanhemmille Raekallio kehotti hankkimaan ukulelen ja soittamaan lapselle yhden soinnun Jaakko kulta kappaletta.

Tervehdyspuheen piti talousjohtaja Henri Ruotsalainen ja juhlapuheen kunnanjohtaja Murto. Viidennessä tuttijuhlassa juhlapuhuja muistutti, että viime vuoden ikäluokka on pieni verrattuna kunnan aikaisempiin. Edellisvuonna syntyi seitsemän lasta, sitä ennen viisi ja vuonna 2015 seitsemän lasta.
– Valitettavasti kunnasta siirtyy enemmän väkeä kirkkomaalle kuin syntyy uutta sukupolvea, poismuuttajiakin riittää. Paluumuuttajat ovat monesti eläkeläisiä, Murto sanoo.
Alhaisen syntyvyyden trendi yhdessä väestön ikääntymisen kanssa nakertaa hänen mukaansa kuntien elinvoimaa.

Rautavaaran kunta tarjoaa Murron mukaan lapsiperheiden näkökulmasta, mitä parhaimmat olosuhteet asumiseen ja harrastamiseen, koska palvelut ovat kunnossa.
– Uudessa sukupolvessa on kuntamme tulevaisuus.
Viime vuonna syntyneitä vauvoja kunta muistikin tuhannen euron vauvarahalla ja koivututilla. Tutin on sorvannut Sattuman Verstaassa Raimo Hukkanen ja siihen on kaiverrettu lapsen nimi ja syntymäaika sekä kunnan vaakuna.
– Ikuinen muisto lapselle ja vanhemmille, toteaa tuttijuhlan ideoija.
Murron mukaan lapsiperheiden hyvinvointiin kunnan kannattaa sijoittaa.
– Kunta tarvitsee teitä, aktiivisia ihmisiä, jotka tekevät työtä 24/7h oman perheensä puolesta, hän sanoo.

sekä kunnan luottamushenkilöt ja henkilökunta ovat Murron mukaan yksimielisesti Rautavaaran itsenäisyyden kannalla.
– Pienkuntamme vahvuutena on yhteisöllisyys, joka luo turvallisuutta ja yhteishenkeä, Murto vakuuttaa.
Hänen mukaansa kunnan palvelut ovat kunnossa. Työpaikkojen luomiseksi on kunnassa edelleen sitkeästi ponnisteltava.

Kommentit

  • Unto Murto

    Rautavaaralle syntyi vuonna 2018/4 lasta, vuonna 2017/7 lasta, vuonna 2016/5 lasta, vuonna 2015/7 lasta ja vuonna 2014, kun kunta täytti 140-vuotta lapsia syntyi 8.
    Ikäluokka on pieni verrattuna kunnan aikaisempiin tilastoihin. Syntyneiden määrä heijastelee samaa kuin väkilukutilastokin. Valitettavasti kunnasta siirtyy enemmän väkeä kirkko- maalle kuin syntyy uutta sukupolvea, poismuuttajiakin riittää. Paluumuuttajat ovat monesti eläkeläisiä.
    Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen lapsiluku on Suomessa 1,84 lasta.
    Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 alle 15-vuotiaiden määrä on lähes 20.000 pienempi kuin vuonna 2016. Vuonna 2015 syntyi yli 60: ssa kunnassa alle 20 lasta eli vähemmän kuin yhden koululuokan verran. Tämä alhaisen syntyvyyden trendi yhdessä väestön ikääntymisen kanssa nakertaa omalta osaltaan kuntien elinvoimaa ja synnyttää samalla polarisaatiota Suomen sisälle.

Jätä kommentti

*