keskiviikko 21.8.2019 Soini, Veini

Sanoja Sinulle vuodesta 1976

Kartta edellä metsään. Halssilla kaikki olivat yhtä samaa suurta suunnistusperhettä.

Tarkkuussuunnistuksessa päätellään, mikä maastoon asetellusita rastilipuista vastaa karttaan merkattua ja määritteillä tarkennettua rastia.

– No sex, no age!
Näillä saatesanoilla tiivisti pohjanmaalta Nilsiän Halssille tiistaina tarkkuussuunnistuksen nimissä kilpailemaan saapunut Kyllikki Anttila lajin ytimen. Sanomallaan hän toi esiin lajissa pesivää faktaa ja sisintä ydintä, tasavertaisuutta.
Tarkkuussuunnistuksessa kaikki kisaavat samassa sarjassa ikään, sukupuoleen tai liikuntakykyyn katsomatta. Nilsiässä kilpailun nuorin oli pari vuotta lajia harrastanut 7-vuotias Jenni Jakobson. Kisojen iäkkäin, 81-vuotias Pentti Koponen, oli puolestaan harrastanut suunnistusta jo yli 40:n vuoden ajan.

Tarkkuussuunnistus ei pohjaa ihmisen fyysisen kunnon mittaamiseen vaan lajin perusideana on ratkoa maastoon sijoitettuja tehtäviä päätellen. Maastossa saa edetä karttaan merkattuja polkuja pitkin kilpailun katselutolpille. Nämä mahdollistavat myös liikuntarajoitteisille mahdollisuuden päästä lajin pariin sekä kilpailun yhtenäisessä sarjassa.
Katselutolpilla päätellään, mikä maastoon sijoitetuista lipuista, jonka rastiympyrä määrittelee, on oikea.
– Ja sitä täsmennetään vielä rastimääritteellä, lisäsi Anttila lajin saloiksi.
Normaalikilpailussa (PreO) joku lipuista on oikea. Eliittitasolla haaste kasvaa, sillä mukana voi olla myös niin sanottuja nollarasteja. Tuolloin yksikään tarjotuista rastilipuista ei ole oikeassa paikassa.
Tarkkuussuunnistuksen toisessa kilpailumuodossa, tempossa (TempO) on mukana aikamäärite tehtävien suorittamiseen. Kilpailumuodossa on siis mukana ainoastaan aikarastityyppisiä tehtäviä.

Tarkkuussuunnistus on lähtöisin naapurimaastamme Ruotsista. Halssille kisaamaan saapunut ruotsalainen Owe Fredholm nosti esiin hänkin tasavertaisuuden lajista puhuttaessa.
– Ja juuri sen vuoksi sitä tulisi kehittää vielä lisää, hän terävöitti.
Fredholm tuntee hyvin myös lajihistorian.
– Lajin isä, Arne Yngström, kehitti tämän 1970-luvulla. Aluksi laji tehtiin vammaissuunnistukseksi pyörätuoleilla liikkuville. 1990-luvulla myös kävelevät ihmiset innostuivat tästä. Silloin siitä tuli ”kaikille avoin laji”, ja se rupesi leviämään laajemmalle alueelle.
Lajin kannalta erityisen merkittävä oli vuosi 2004.
– Silloin kisattiin tarkkuussuunnistuksen ensimmäiset MM-kisat. Se oli eräänlainen lajin läpilyönti. Silloin se sai kansainvälistä kiinnostusta, Fredholm terävöitti.
Kansainvälisyys näkyi myös Halssin harjulla, jossa kisattiin muun muassa Venäjän, Japanin, Englannin ja Norjan lippujen alla.

Anttila näkee tietyn tyyppisten ihmisten hakeutuvan lajin pariin.
– Toiset menee suunnistaessaan jalat edellä, kovaa. Ne ketkä menee kartta edellä, ovat usein kiinnostuneita tarkkuussuunnistuksesta.
Tarkkuussuunnistus järjestettiin osana Fin5 -suunnistusviikkoa. Laji oli mukana suunnistusviikolla nyt ensimmäistä kertaa.
Kisat käynnistyivät sunnuntaina. Kilpailuareenana kahtena ensimmäisenä päivänä oli Rautavaaran lentokeskuksen maasto. Tiistaina miteltiin tarkkuussuunnistuksen merkeissä Nilsiän Halssilla sekä PreO:ssa että TempO:ssa. Keskiviikosta perjantaihin suunnistetaan Tahkolla.

Jätä kommentti

*