keskiviikko 22.5.2019 Hemminki, Hemmo

Sanoja Sinulle vuodesta 1976

Joulutarina: Tonttujen lääkärintarkastus

Seuraava! karjaisi lääkäritonttu Stetoskooppi oven raosta. Tonttu Vaikkukorva avasi ovea isommalle ja astui sisälle.
– Riisuutukaa! jatkoi Stetoskooppi käskytystään selin potilaaseen. Vaikkukorva teki työtä käskettyä ja riisuutui alushoususilleen.
– Jaahas, totesi Stetoskooppi ja kääntyi katsomaan potilastaan.
– Kuinkas sitä ollaan voitu? Onko ollut lenssua tai muuta sairautta? hän kyseli ja koputteli samalla Vaikkukorvaa rinnuksista ja vatsan seudulta.
– Hyvin on voitu. Ei lenssuja eikä muutakaan isoa vaivaa. Joskus tahtoo korvat olla lukossa, vastasi Vaikkukorva ja rykäisi pari kertaa, kun lääkäri niin käski.
– Jaa, jaa. Vai korvat lukossa. Katsotaanpas, sanoi lääkäri ja kurkisteli Vaikkukorvan vasempaan korvaan lampun kera.
– Juu, kyllä täällä näkyy jotain olevan…, hän tuumaa ja venyttää samalla potilaansa korvanlehteä alaspäin.
– Onpa hyvinkin, juu. Tehdäänpäs korvahuuhtelu niin eiköhän tämä sillä hoidu. On meinaan sen verran tätä vaikkua täällä korvassa, että eipä ihme, jos on lukossa. Menepäs selinmakuulle tuohon tutkimuspöydälle, lääkäri komentaa Vaikkukorvaa ja tämä tekee niin mukisematta.
– Nyt minä laitan tällä ruutalla haaleaa suolavettä korvaan niin johan lähtee vaikut ja alat kuulemaan paremmin. Noin. Huuhdellaanpas samalla kertaa se oikeakin korva niin on sitten sekin kunnossa, lääkäri jatkaa ja Vaikkukorva makaa hiiren hiljaa pöydällä.

– Sitten mitataan vielä parran pituus ja vyötärön ympärys, sanoo Stetoskooppi, kun korvat on huuhdeltu ja Vaikkukorva on noussut istumaan tutkimuspöydän laidallle.
– Parran pituus näkyy olevan 25 senttiä leuasta mitattuna. Kuinkas tämä nyt näin vähän, kun yleensä sinun ikäisellä tontulla parran pituus on 50 senttiä, joskus jopa ylikin, ihmetteli lääkäri ja katsoi Vaikkukorvaa vastausta odottaen. Vaikkukorva rykäisi ja vastasi nolona:
– Asia on nähkääs niin, että tuo minun vaimo kouluttautuu parturiksi ja hän sai tehtäväkseen siistiä jonkun parran. No, kelläs muulla se parta on kuin minulla ja minähän tietysti lupauduin. Sillä vähän ne sakset lipsahti liikaa ja näin tässä sitten kävi… Lääkäri katsoi Vaikkukorvaa myötätuntoisena ja taputti tätä lohduttavasti olkapäälle sanoen:
– Voi sinua tonttua! Minä en anna edes oman eukon nykiä omaa partaani. Itse minä sitä harvennan ja siistin, jos on tarvetta. Eukko kerran yritti ja meinasi käydä melkein samalla tavalla kuin sinulle. Siitä viisastuneena hoidan itse oman partani ja suosittelen samaa sinulle. Ehkäpä se sinunkin eukkosi oppii hyväksi parran siistijäksi kunhan ne koulut käy, mutta sitä ennen älä missään nimessä anna koskea pitkällä tikullakaan tuohon pöheikköön! Vaikkukorva huokaisi syvään ja nyökkäsi. Mitäpä hän muutakaan osasi.

– No, tämäpä oli sitten tässä. Sen verran tuosta vyötärön ympäryksestä, että se on niin tuhti kuin tontulla pitääkin olla eli 90 senttiä. Se on juuri hyvä. Että riisipuuro pitää edelleenkin keittää oikeaan maitoon ja voihin. Ei mitään litkuja ja margariineja, puheli lääkäritonttu Stetoskooppi ja jatkoi:
– Minä laitan postissa tulemaan sinullekin tästä käynnistä lausunnon ja yksi kopio menee tietenkin suoraan Joulupukille. Ei muuta kuin hyvää jatkoa ja onnea parran kasvatukseen. Tavataan taas ensi vuonna. Seuraava!

Jätä kommentti

*