perjantai 19.9.2019 Reija

Sanoja Sinulle vuodesta 1976

Jotain vanhaa ja jotain uutta – Perinteikkään Restentin valinnan jälkeen torilavan valtasi nuorten VaaraFest.

Rautavaarapäivien VaaraFestin järjestelyistä vastasivat pääasiassa nuoret itse.

Vaikka Rautavaarapäivät ovat joka vuosi olleet ohjelmantäyteisiä, ja tekemistä ja näkemistä on ollut kaikenikäiselle katsojakunnalle, tänä vuonna tapahtuma tuntui ylittäneen itsensä.

Illan nimittäin kruunasi nuorison ensimmäistä kertaa organisoima ja järjestämä ohjelma VaaraFest. Pienimuotoinen festivaali oli saanut alkunsa nuorison toiveesta saada Rautavaarapäiville myös ohjelmaa, joka olisi suunnattu nimenomaan nuorisolle.

Työnsarkaa tapahtuman järjestämisessä oli riittänyt.
– Kyllähän se yllätti, miten paljon tässä on ollut työtä. Ei ihan riittänytkään pelkästään se, että valitaan artisti ja se olisi ollut siinä, Linnea Mustonen naurahti.
Pääesiintyjä oli suomalainen rap-artisti Aste, jota ennen nähtiin lavalla myös paikallista osaamista. Tanssiryhmä GJT ja räppäri Allu lämmittelivät yleisöä.

Lue lisää Rautavaarapäivistä Pitäjäläisestä 4.7.

Kommentit

  • Unto Murto, kj-emeritus

    Rautavaaran kunta täyttää 145 vuotta 12.9.2019.
    Juhlatilaisuus pitää tietysti järjestää. Kunnassa tulee jatkaa Positiivista Pöhinää Rautavaaran Päivien jälkeen. Juhlavuonna kunnan tulee esitellä itseään ja asemaansa kolmen maakunnan yhtymäkohtana kaikissa medioissa. Rautavaara on portti Pohjois-Savosta Pohjois-Karjalaan ja päinvastoin. Kainuulla ja Rautavaaralla on puolestaan moniakin liittymäkohtia, luonto ja luonnonolosuhteet tärkeimpinä. Rautavaaralla konkretisoituvat monet yhteiskuntamme tämänhetkiset taloudelliset, alu-eelliset ja sosiaaliset kipupisteet ja samalla mahdollisuudet.

    Rakennemuutos on koetellut Rautavaaraa rajusti vuosi-kymmenten mittaan. Pientilavaltainen maatalous ja metsä-työt työllistivät sotien jälkeen täkäläistä väkeä. Koneellistaminen ja Euroopan Unioni ovat muuttaneet elinkeinojen isoa kuvaa. Kunnan johto yhdessä maakun-nan päättäjien ja valtiovallan kanssa on tehnyt kaiken mahdollisen korvaavien elinkeinojen ja työpaikkojen saa-miseksi paikkakunnalle.

    Vanha Rautavaara eli luonnosta ja luonnonvaroista. Niin on myös uuden Rautavaaran laita: uusiutuvat luonnon-varat – vihreä Rautavaara – tarjoavat tämän päivän ja huomisen rautavaaralaisille uudenlaisia toimeentulo-mahdollisuuksia. Luontomatkailu, Paljakan alueen kehittä-minen ja Hiekkahäikän rantatontit, Metsäkartano, ulkoi-lureitit, metsä- ja energiatalous, Tiillikanjärven kansallis-puisto ja perusmaatalous merkitsevät töitä ja toimeen-tuloa. Rautavaara on luontonsa ansiosta merkittävä vapaa-ajan asuntojen kunta.

    Kunta on ponnistellut ihailtavan tuloksellisesti peruspal-velujen järjestämiseksi asukkailleen päivähoidosta van-husten hoitoon. Rautavaaran lentokeskus ja nuorisosirkus tunnetaan laajalti.

    Rautavaaran kunta on pieni, 1.631 asukkaan kunta, jossa on noin 542 mökkiä. Kunnan väkiluku on laskusuunnassa ja vanhusväestön määrä kasvussa. Nuorten sitouttaminen kuntaan ja kylien yhteistyön lisääminen on tarpeen väes-tökadon pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi kasvuun. Rautavaaran puitteet ovat erinomaiset asumiselle, yrittämiselle, opiskelulle ja työskentelylle, mutta sen tunnettuus on heikko. Erikoisliikkeiden palvelut ovat siirtyneet kasvukeskuksiin. Kunnan elinkeinoelämää ja palveluja on tarvetta monipuolistaa ja matkailuelinkeinoja kehittää.

    Perinteisen RAUTAVAARA PÄIVIEN kesätapahtuman kon-septin kehittämisessä VAARAFEST oli hyvä. Näin sitou-tetaan nuoria omaan kotikuntaan, vahvistetaan toimijoi-den välistä yhteistyötä, testataan ja luodaan uusia palve-luja sekä lisätään Rautavaaran kunnan tunnettuutta.

  • Unskin kynästä

    Ilman muuta kunnan 145-vuotisjuhla pitää
    järjestää. Juhlapuhujaksi Suomen Kuntaliiton uusi toimitusjohtaja Minna Karvinen. Kiitos. Positiivinen Pöhinä on päivän sana.

  • Unto Murto

    Suomen Kuntaliitossa ja sen JÄSENKUNNISSA on käytävä keskustelu erilaisista vaikuttamistavoista ja -mahdollisuuk-sista Euroopan unionissa.

    Kotimaan politiikan pyörteissä voi helposti unohtua, miten suuri merkitys EU:n päätöksenteolla on myös kunnille.

    Rautaavaaran kunnan viranhaltijoiden ja ennenkaikkea luottamushenkilöiden on syytä muistaa: Melkein 70 pro-senttia kuntien tehtävistä ja tekemisestä kytkeytyy EU:n päätöksentekoon jollakin tavalla.

    Kuntiin vaikuttavat muun muassa rahoitusmarkkinan, talouden vakauden ja suoraan lainsäädäntöön vaikuttavat toimet EU:ssa. Positiivista Pöhinää saadaan aikaan mm. Euroopan Unionin rahoituksella.

  • Unskin kynästä

    Rautavaaran 145-vuotisjuhlassa: Suomen Kuntaliiton kunnia- ja an-siomerkkien loistossa elää kaunis perinne palkita ja kiittää arvok-kaasta työstä – Ne ovat enemmän kuin koru, tunnustus jonka hehku ei himme-ne vuosikymmenten aikana. Ansiomerkkejä kuntasi työntekijät ja luot-tamushenkilöt arvostavat ja odottavat hienon uransa kruunaamaan.

    Suomen kunnissa ja maakunnissa uurastavat arjen sankarit, joiden työ turvaa maan elinvoiman ja hyvinvoinnin nyt ja tulevaisuudessa. Kuntien itsehallinto alkoi vuoden 1865 kunnallisasetuksesta ja sitä vahvista-maan perustettiin kuntien keskusjärjestöt: Ensimmäisen ansiomerkin upeasta työstä kuntien hyväksi järjestöt myönsivät vuonna 1944.

  • Unskin kynästä

    KUNNAN 145-VUOTISJUHLASTA

    Matti Matikainen kirjoittaa Pitäjäläisessä 25.7.2019 hieman omituisesti. Sekoittaen Rautavaaran Päivät ja kunnan 145-Vuotisjuhlan viettämisen.
    Rautavaara-päivät vietettiin 29.-30.6.2019 ja ne ovat aina olleet vuosittainen kesätapahtuma kunnassa, joka kokoaa yhteen koko kunnan väestön, kesäasukkaat ja lomailijat.
    Sen sijaan kunnan Vuosijuhla on aivan muuta.

    Rautavaaran kunta on perustettu vuonna 1874 ja kunta täyttää nyt 145-vuotta
    12.9.2019. Kantani on selvä kuin pläkki: Tätä merkkipaalua kannattaa kunnassa juhlia.
    Juhlavuosi on erinomainen merkkipaalu katsoa taaksepäin ja suunnata tulevaisuuteen näinä Suomen kunnallishallin-non isoissa muutoksissa (SoTe ja SoTu, ja valtionosuusjär- jestelmän sekä kuntalain uudistaminen jne).

    Vuosijuhlan tavoitteena tulee olla kuntalaisten yhteenkuu-luvuuden lisääminen ja me-hengen kohottaminen sekä positiivisten eli hyvien uutisten julkaiseminen mediassa näinä tuulisina aikoina.

    Juhlan ohjelma tulee suunnitella rakkaudella ja sydämellä niin, että se on voimaannuttava ja iloa tuottava kokemus kaikille. Ohjelmassa voisi olla läpileikkaus kunnan ainutlaatuista historiaa, kaunista luontoa, turvallista asuinympäristöä. Korostamalla rautavaaralaisten osaamista: musiikkia, laulua, Rautavaaran Nuorisosirkus, Rautavaaran harrastajateatterin esitys: katkelma Kodin puolella rajaa komediasta, lukion kehittäminen jne.

    Kunnan henkilökunnalle on tärkeää, että Suomen Kuntaliiton myöntämät ansiomerkit luovutettaisiin tässä 145-Vuosijuhlassa. Juhlapuhujaksi esitin jo tammikuussa 2019 Suomen Kuntaliiton uutta toimitusjohtaja Minna Karhusta.

    Olen varma, että hyvällä juhlaohjelmalla Monitoimihalli tulisi täyttymään ääriään myöten.

    Tämä kunnan 145-Vuotisjuhla toisi kunnalle sitä Positiivista Pöhinää kaikilla mittareilla. Vaaralla palaisi Elämän tuli. Pihkassa Kotiseutuun mukaisesti.

    Kuntastrategia 2030- asiakirjan visiolla: Rautavaara-maalaisjärjellä yhdessä tulevaisuu-teen. Myöskin kunnanvaltuuston juhlakokous olisi syyskuussa 2019 paikallaan.

Jätä kommentti

*