torstai 17.10.2019 Saana, Saini

Sanoja Sinulle vuodesta 1976

Finnpulp herätti keskustelua. Nilsiän luonnonsuojeluyhdistyksen kevätkokouksessa puitiin biojalostustehtaan vaikutuksia luontoon.

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä kävi esitelmöimässä Finnpulpin biojalostustehtaasta ja metsien hiiliniuluista Nilsiän luonnonsuojeluyhdistyksen kevätkokouksessa.

Sunnuntaina 17. maaliskuuta pidetyssä Nilsiän luonnonsuojeluyhdistyksen kevätkokouksessa päästiin keskustelemaan voimakkaita tunteita herättäneestä asiasta, nimittäin Finnpulpin biojalostustehtaasta. Uusi havusellutehdas olisi valmistuessaan maailman suurin ja se tulisi sijaitsemaan Kuopion Sorsasalossa. Aiheesta kävi esitelmöimässä Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä.

Höltän esitelmä ”Finnpulpin biojalostustehdas ja metsien hiilinielut” keskittyi avaamaan aihetta luonnonsuojelun näkökulmasta. Huoli tehtaan vaikutuksista etenkin Pohjois-Savon luontoon on suuri, sillä tehdas tarvitsisi vuodessa puumateriaalia 6,7 miljoonaa kuutiota, mikä on lähes tasan yhtä paljon mitä vuodessa puuta hakataan Pohjois-Savon alueella. Vaikka kaikkea tehtaan tarvitsemaa puuta ei hakattaisikaan Pohjois-Savosta, sen vaikutukset luontoon olisivat silti huomattavat.
– Hakkuiden lisääminen heikentää hiilinieluja ja köyhdyttää metsäluontoa, Hölttä kertoi.

Metsien hiilinieluilla tarkoitetaan sitä, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu sitä ilmakehään. Vaikka hiilidioksidi on tärkeä osa elämää ylläpitävää fotosynteesiä, se on myös haitallinen kasvihuonekaasu, sillä se sitoo itseensä auringon lämpöä ja nostaa näin ollen maapallon lämpötilaa.
Tästä syystä hiilinielujen ylläpito ja säästäminen on tärkeä osa luonnonsuojelua, sillä niiden ylläpito hidastaa ilmaston lämpenemistä. Hölttä myöntää kuitenkin, että asia ei ole ihan näin yksioikoinen.
– Finnpulp kasvattaa Kuopion kaupungin kasvihuonepäästöjä 30 prosenttia, mutta samalla se syrjäyttää tuottamallaan bioenergialla fossiilisia energiamuotoja. Finnpulpin lopullisia ympäristövaikutuksia on siis vaikea tällä hetkellä vielä arvioida.
Tehtaan rakentamista on puolustettu myös sillä, että se toisi runsaasti lisää työpaikkoja. Uudessa, modernissa tehtaassa suurimman osan työstä hoitavat kuitenkin automatisoidut koneet, joten loputtomasti se ei toisi kuitenkaan lisää työpaikkoja.

Yksi esille nousseista termeistä oli myös niin sanottu kestävä hakkuumahdollisuus, jolla on pyritty puolustamaan hakkuita määrittelemällä rajoja sille, kuinka paljon metsää on mahdollista kaataa, ennen kuin sen vaikutukset metsien kasvulle kasvavat haitallisiksi. Nämä rajat ovat kuitenkin melko häilyviä, niitä on vaikea määritellä ja usein niiden ylittämistä ei voida kuitenkaan pysäyttää.
– Esimerkiksi Etelä-Savossa sekä Etelä-Karjalassa ollaan hakattu jo näiden niin sanottujen kestävien hakkuiden yli, sillä lopulta kyse on myynnistä ja ostosta, Hölttä kertoi.

Paikalla olleiden kesken nousikin huoleksi se, kuinka Finnpulpin puuntarvetta pystyttäisiin säätelemään siinä tilanteessa, ettei puuta riittäisikään.
– Valitettavasti silloin, kun iso tehdas laitetaan pystyyn, puu myös laitettaisiin riittämään, Hölttä totesi.

Kommentit

  • Mauri Tiainen

    Piia Kaipainen
    Huomasin kirjoittamasi jutun Pitäjäläisestä ja se miellytti minua. Oli mukava laitaa myös pieni historiikki Harri Höltästä. Kiitos kovasti sinulle kirjoituksesta.

    Tänä vuonna vietetään Suomen luonnonsuojeluliitossa metsäaiheista vuotta ja siksi on hieno asia, että yhteistyössä Pitäjäläisen kanssa voimme painottaa paikallisyhdistyksenä samaa aihetta.

    Meillä on toukokuussa su 19.5 Nilsiässä metsäretkeilyä jatkuvan metsänkasvatuksen kohteisiin, joka on osana Kuopiossa 18.5 yliopistolla pidettävää metsäseminaaria. Seminaarissa käsitellään jatkuvapeitteisen metsän hyötyjä ja samalla hiilinieluja edistävänä toimenpiteenä.
    Palaan aiheeseen toukokuun allupuolella.

    yhteistyöterveisin
    mauri Tiainen
    sihteeri
    Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys

Jätä kommentti

*