keskiviikko 12.12.2018 Tuovi

Sanoja Sinulle vuodesta 1976

Eri-ikäisrakenteinen metsä säilyy metsänä, vaikka sieltä puuta hakataan. Yläharvennus poistaa lähinnä taloudellisesti arvokkaat tukkipuut jättäen nuoremmat puut kasvamaan.

Metsäasiantuntija Pekka Lehmonen esitteli eroja istutetun ja luonnollisesti kasvaneen puun vuosirenkaissa.

Arvometsän metsäasiantuntija Pekka Lehmonen kertoi perjantaina 2.11. luonnonmukaisesta metsänhoidosta Nilsiän virastotalolla. Paikalle saapui parikymmentä kuulijaa.
Aluksi Lehmonen tutustutti metsänhoitoon maailmalla. Ruotsissa metsälaki estää hänen mukaansa metsän luontaisen uudistamisen, mutta Norjassa metsänomistaja voi uudistaa metsää haluamalla tavallaan.
Erityisesti Lehmonen kertoi Pohjois-Savon kokoisesta Sloveniasta, jossa on avohakkuukielto. Maa on kuitenkin Suomen jälkeen Euroopan metsäisin. Vuoristoisessa maassa on lunta talvisin 2–3 metriä. Sen sijaan naapurimaassa Itävallassa avohakkuut ovat sallittuja ja vuoristoseudulla ne synnyttävät eroosiota.

Peitteisen metsän hoidossa vaalitaan Lehmosen mukaan luontoarvoja. Kun metsä kasvaa luonnollisesti, niin sen monimuotoisuus säilyy. Tosin eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus vie aikaa. Kasvillisuuden säilyessä myös metsäkanalinnut, marjat ja sienet säilyvät.
Metsää hoidetaan yläharvennuksella eli kaadetaan isoimmat tukkipuut sekä haarautuvat ja muut huonokuntoiset puut. Pienet puut jätetään kasvamaan.
– Aina on puustoa ja metsää, Lehmonen sanoi.
Yläharvennus minimoi hänen mukaansa metsänomistajan kulut ja maksimoi tuoton.
– Tukki on korkeimman asteen jalostustuote metsänomistajalle, Lehmonen kertoi.
Koska taimikko uudistuu luontaisesti, niin taimikonhoitokulut jäävät pois.
Lehmosen laskelmien mukaan jos avohakkuu tuottaa kerralla 6 000 euroa, niin yläharvennus tuottaa 4 000 euroa. Avohakkuun jälkeen kuluja tuovat istutustyöt ja harvennukset, kun yläharvennuksen voi uusia jo 20 vuoden kuluttua.
– Tiukan tilanteen myötä jäljelle jäänyt puusto on mahdollista hakata, Lehmonen muistutti.

Puunkorjuun ohjeistuksen on yläharvennuksessa oltava hyvä sekä työtä on valvottava avohakkuuta paremmin ja laadittava työmaakohtainen korjuuopas.
Lehmosen mukaan pieniä puita ei kannata kaataa, koska niistä ei saa rahaa. Toisaalta 10–25 senttisten puiden taloudellinen tuotto on hyvä, koska ne kasvat nopeasti, joten niidenkin kaatamista olisi vältettävä.
– Seteleitä vai kolikoita?, Lehmonen kysyy, kun verrataan kaadettua tukkipuuta ohuisiin puihin.
Hänen mukaansa metsänkasvun riskit kohdistuvat enemmän alaharvennettuun metsään. Esimerkiksi hirvet saattavat syödä taimikon.

Metsänomistajat Toini ja Seppo Heikkinen olivat tyytyväisiä illan antiin.
– Oman mielipiteen mukaista, Toini Heikkinen sanoi.
He haluavat välttää aukkohakkuita, mutta puun ostajat ovat niihin halukkaita.

Jätä kommentti

*