torstai 20.6.2019 Into

Sanoja Sinulle vuodesta 1976

Ei ole olemassa roskakalaa vaan kaikki kalat ovat syötäviä.

Keyrityn venevalkama on Jussi Rissasen mielestä hyvä paikka kalastusseuran tapahtumienkin järjestämiseen. Jäällä oli pilkkijöitä tuulisenakin päivänä.

Mikäs sopii sen paremmin rautavaaralaisen seuran toiminnan ydinajatukseksi kuin paikallisen kalastus- ja eränkäyntikulttuurin edistäminen.
Tätä ajatusta vaalii reilu vuosi sitten perustettu Rautavaaran Kalastusseura, jonka puheenjohtaja Jussi Rissanen itsekin on luonnollisesti kala- ja erämies.
– Kalastamassa, metsällä, sienestämässä ja marjastamassa olen ikäni oppinut kulkemaan. Joka kesä pitää lakkasuollekin itsensä kammeta, vaikka joskus helteessä paarmojen syötävänä saisikin vain kourallisen lakkoja, pohtii Pirttipurolla asuva Rissanen luonnossa viihtymistään.

Kalastusseurassa on pari–kolmekymmentä jäsentä ja toiminnassa on mukana eri-ikäisiä henkilöitä.
– Nuorimmat ovat ala- ja yläkouluikäisiä, jotka ovat kyselleet mukaan. Se on tosi hyvä asia, jos innostusta kalastukseen riittää, onhan kala hyvä ravinnonlähteenä sekä taloudellista ja ympäristöystävällistä lähiruokaa.
Seura aikoo järjestää koulutusta, muun muassa kalastukseen ja sienestykseen liittyen. Kalankäsittelytaidot saattavat olla hukassa ihan siitä lähtien kun kala saadaan saaliiksi. Rissanen neuvoo, että kalalta pitää heti kalauttaa taju pois jo kalan kärsimysten vuoksi ja myös verestäminen pitää tehdä heti.

Kylätapahtuminen järjestelyissä seura on ollut mukana. Esimerkiksi viime vuonna seura järjesti pääsiäiskokkotapahtuman kirkonkylän venevalkaman rannassa, ja tapahtuma järjestetään myös tulevana pääsiäislauantaina.
– Se on koko perheen tapahtuma, elävää musiikkia on luvassa ja pikkunoitakilpailu kuten viime vuonnakin. Venevalkama on erinomainen paikka tapahtumien järjestämiseen. Vielä jos tulevaisuudessa saadaan sinne sähköt, se avittaisi aika paljon muun muassa bändien toiminnassa, kun ei tarvitsisi aggregaattien kanssa pelata.
Kalastusseura järjestää parhaillaan veikkauskisaa, milloin jäät lähtevät Keyritystä. Kuponkeja on Salessa ja leipomolla.

Puheenjohtaja itse kalastaa usein ihan perusongen kanssa, mutta vetää joskus uistintakin.
– Perhoakin olen joskus heitellyt ja tuulastaminenkin on mukavaa. Myös pyydyskalastusta olen harrastanut, verkoilla, katiskoilla ja välillä rysälläkin.
Pääsääntöisesti hän pyytää Keyrityllä, mutta kiertelee myös metsälampia ja pikkujärviä.
Mikä kala on parasta ja miten laitettuna?
– Se on hankala kysymys, riippuu miten nälkä on. Sellaista käsitettä kuin roskakala tai huono kala ei ole, kaikki ovat syötäviä ja erinomaista lähiruokaa, maku riippuu valmistustavasta.
Miten hän laittaa vaikkapa hauen ruoaksi?
– Siihen on montakin tapaa. Jos olen yksikseen kalassa eikä ole evästä matkassa, voin kypsentää sen nuotiolla folioon käärittynä. Mausteena on suolaa, sipulia, ehkä ripaus hunajaa ja vielä tillin tynkää. Annetaan hautua kypsäksi nuotion loisteessa kivellä, ei liian kuumassa pidä kypsentää.
Kalastajalla on aina repussa sen verran suolaa, että yksinkertaisemmillaan pystyy kypsentämään ahvenia tikun nenässä nuotiolla. Kotona voi kokkailla vähän monimutkaisempaakin evästä. Rissasen mielestä suppilovahverosta ja savulahnasta tulee hyvä piirakka. Maistuvia ovat myös rullalle käärityt kuhafileet aurajuustotäytteellä.

Kommentit

  • Unskin kynästä

    RAUTAVAARAN KALASTUSSEURALLE: Kutsukaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen sisävesikalastuksen asiantuntijat laatimaan yhteistä hankesuunnitelmaa ja rahtoitusha-kemusta Ala-Keyritin-Ylä-Keyrityn järvien kalakannan parantamiseksi. Kallan Melojat ry teki Keyrityn joesta selvityksen: miten jokea voidaan hyödyntää esim. kalastuksessa. Tietysti otatte mukaan Metsäkartanon väen. Kunnalla on neuvoteltu ja hyväksytty yhteistyösopimus Metsäkartanon kanssa (laadittu ja hyväksytty esittelystäni vuonna 2018). Järjestimme vv.2011-2018 useita Rautavaaran kunnan henkilökunnan ulkoilupäiviä Tiilikkajärven kansallispuistossa. Ruokailu oli Metsäkartanolla. Pääruokana suomalaiset kalat.

  • Unskin kynästä

    KEYRITYNJOEN MELONTAREITTISUUNNITELMA valmistui 23.8.2012. Tekijänä Kallan Melojat ry.
    Rautavaaran kunta ja Pohjois-Savon ELY-keskus tekivät 31.5.2012 sopimuksen Keyritynjoen koskiluokituksen selvityksestä. Sopimuksessa ELY-keskus osallistui hankkeen kustannuksiin 1.425 euron osuudella (alv 0%). Luokitus tehtiin jokiosuudelle Metsäkartano-Rautavaaran kirkonkylä. Keyritynjoki on todella mielenkiintoinen erämainen pohjois-savolainen retkeilyreitti, pituus 34 km. Miten Keyritynjokea voitaisiin hyödyntää kalankasvatuksessa?

Jätä kommentti

*