keskiviikko 21.8.2019 Soini, Veini

Sanoja Sinulle vuodesta 1976

Amerikanpiirakoita. Amerikkalainen Suomi-seuran ryhmä pääsi kokeilemaan kuinka se riisipiirakan pyöritys sujuu.

Hemilän tuvassa kävi kkuhina, kun vieraat asettuivat leipomaan pöydän ääreen.

 

Helmilän tuvassa leivinuuni on lämpimänä keskellä kesäistä hellettä. Pöydältä löytyy muutama iso pussillinen ruisjauhoja ja piirakkakaulimia eli savolaisittain pulikoita. Taikinapalat odottavat pyörittelyä ja keittiössä on valmiina suuret kattilalliset riisipuuroa piirakoiden täytteeksi. Muutama Sanni Korhosen leipoma pellillinen onkin jo mennyt uuniin odottamaan saapuvia Amerikan vieraita, ja tuoksu saa veden nousemaan kielelle.

Yksi Tahkon alueen tutuista kasvoista, Jaana Sahlman, lainasi kotiaan Suomeen tutustumaan tulleiden yhdysvaltalaisen Suomi-ystävien käyttöön muutamaksi tunniksi, jotta ryhmä pääsisi kokeilemaan perinteisten piirakoiden valmistamista.
– Ja Sannia pyysin tänne lainaan Liepuskalta. Voidaankin sitten testata, että miten eroavat savolaiset ja karjalaiset piirakat, pohjois-karjalaisiin juuriinsa viittaava Sahlman naurahtaa.

Ympäri Yhdysvaltoja tulleita vierailijoita oli saattamassa matkoja jo useamman vuosikymmenen järjestänyt Anita Smiley, joka oli tutustunut Suomeen jo 1950 -luvulla. Smileyn omat sukujuuret ovat Suomessa, mutta todellinen rakkaus maahan syttyi puoli vuotta kestäneellä vierailulla vuonna 1956.
Tämän vierailun jälkeen Smiley on käynnyt Suomessa lukumattomia kertoja ja puhuu suomeakin sujuvasti.
Smiley on tehnyt töitä Amerikassa muun muassa Connecticutissa Canterburyn Suomi -yhdistyksessä. Tunnustukseksi työstään Suomen tunnettavuuden lisäämiseksi Atlantin toisella puolella Smiley palkittiin vuonna 2016 presidentti Sauli Niinistön myöntämällä arvostetulla Valkoisen Ruusun ansioristillä.

Suomeen tutustumassa oli tällä matkalla noin kolmisenkymmentä amerikkalaista, joista suurimmalla osalla oli suomalaisia sukujuuria. Osa olikin lähtenyt matkalle löytääkseen yhteyden suomalaisiin juuriinsa.
Mukana oli sekä ensikertalaisia, mutta kuten Smileylle oli aikoinaan käynyt, Suomi oli varastanut monen muunkin sydämen.
– Eräs pariskunta on mukana nyt viidettä kertaa. Yritämme matkoilla aina käydä uusissa paikoissa ja päästä tutustumaan myös oikeisiin suomalaisiin koteihin, kuten täällä, Smiley kertoo.

Kun ryhmäläiset pääsivät sitten viimein itse leivontaosioon, tuvan pöydän ympärillä alkoi käydä kuhina. Korhosen ja Sahlmanin ohjeistamina riisipiirakoita alkoikin syntyä nopeaan tahtiin. Iloa ja naurua eivät hälventäneet ympäriinsä pöllyävät jauhot, eikä edes palovaroittimen kova pirinä, kun leivinuunissa paistuvat piirakat alkoivat muutaman kerran savuttaa.

Ja vaikka kaikki piirakat eivät olleetkaan ulkomuodoltaan aivan suomalaista silmää miellyttäviä, ne näyttivät siitä huolimatta kuitenkin vieraille maistuvan varsin mainiosti.
– Näitä tehdään kyllä sitten uudestaan, kunhan päästään kotiin! yksi tyytyväisistä leipojista kommentoi hymyssä suin maistellessaan sulalla voilla voideltuja itse tekemiään rukiisia herkkuja Helmilän pihakatoksessa.

 

Kommentit

  • Unskin kynästä

    Karjalanpiirakka on perinteinen suomalainen leivonnainen, jossa ohuen hapattamattoman ruiskuoren sisällä on riisipuuroa, ohraryynipuuroa, perunasosetta tai kasviksia. Se on alkujaan pohjois- ja rajakarjalainen herkku, muilla karjalaisalueilla piirakat tehtiin nostatetusta taikinasta. Karjalanpiirakka on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi vuonna 2003. Suojaus koskee ainoastaan nimeä ”karjalanpiirakka”. Jos piirakka ei täytä yllä mainittuja vaatimuksia, voidaan käyttää esimerkiksi nimeä ”riisipiirakka”.

    Karjalaisia murresanoja karjalanpiirakalle ovat muun muassa piirakka, piiras, piiroa, kalitta ja sipanniekku.

Jätä kommentti

*